Tallinnassa kantaesityksensä saanut, näyttämölle lavastettu kuoroesitys perustuu suomensukuisten kansojen mytologiaan. Säveltäjä Veljo Tormisen kaksitoistaosaista kuoroteosta johdattelee suomalainen runolaulaja Ilona Korhonen.

Näyttämöllinen kuorokudos “Syntysanat” tiivistää suomensukuisten kansojen myyttisen maailman synnyn 65 minuuttiin.

Kaikki alkaa veteen putoavasta alkumunasta. Loppuminuuteilla omia taikarumpujaan lyövät muiden mantereiden edustajat. Aivan kuin se olisi kannanotto käytävään pakolaiskeskusteluun.

Tallinnan vanhan laivatehtaan koruttomaan suurhalliin rakennettu huima näyttämöteos pitää katsojan tiiviisti otteessaan.

Teos pohjautuu säveltäjä Veljo Tormisen rakastamaan rekilauluun. Grammy-palkitun Tõnu Kaljusten johtamien Viron Kansallisen mieskuoron ja Filharmonian mieskuoron, kahden suurorkesterin sekä Peeter Jalakasen taianomainen ohjaus lienee laadukkainta kuoropohjaista visualismia, jota näillä levyksillä on koskaan nähty.
Kuoromusiikin mammutti

Veljo Tormis kuuluu Arvo Pärtin rinnalla maailmalla tunnettuihin virolaissäveltäjiin. Tormisen 85-vuotispäivänä kantaesityksensä saanut Syntysanat on tavallaan kooste mestarin päätuotannosta viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajalta. Näyttämölle ohjattujen teosten sarja alkoi Viron balladeilla ja jatkui Viron naisten lauluilla sekä Viron miesten lauluilla.
Tormis on kirjoittanut uransa aikana yli sata kuoroteosta. Niiden on sanottu kehittyneen ajan myötä suoranaisiksi kuorosinfonioiksi. Tormis on pyhentynyt 40 vuotta luomaan uutta kuoromusiikkia vanhojen rekilaulujen hengessä.
Mestari pitää rekisäkeistöistä kansanlaulua suomensukuisten kansojen alkuperäisimpänä luomuksena, joka kuvastaa kansan nerokasta luovuutta.
– Minä en käytä kansanlaulua, vaan kansanlaulu käyttää minua, kuuluu Tormisen vanha kiteytys itsestään säveltäjänä.

Myös Syntysanat-kuoroteoksen juontaja, osaset yhteen runolauluillaan sitova runonolaulaja Ilona Korhonen antaa täyden tunnustuksen Tormisen taidolle.

– Tormis on kirjoittanut hyvin taitavasti runonlaulajalle. Hänellä on oiva käsitys siitä, mitä perinteinen runonlaulu on.
– Tormis on käyttänyt sitä omissa sävelteoksissaan lähteenä ja erilaisten mielikuvien luojana. Hän tuketuu paljon kansanlaulun aineksiin ja sitä on helppo laulaa ja seurata, arvioi Korhonen.
Mahdollista Suomessa?

Viro tunnetaan perinteisesti kuoromusiikin suurmaana, joten korkeatasoiset ja kunnianhimoiset kuorospektaakkelit eivät ole sinänsä mikään suuri yllätys. Maailmalla nähdään viihteellisiä näyttämöesityksia melko usein, mutta virolaisten edustamaan taiteelliseen tasoon ylletään asiantuntijoiden mukaan aniarvoin.
– Tällainen kuoromusiikin suurteos olisi varmaan toteutettavissa myös Suomessa. Meillä kutistutaan usein hyvin pienimuotoiseen resurssien puutteessa. Olisi meillä toki mahdollisuuksia, jos vain on halua, uskoo Korhonen ja ihmettelee samalla, miten uuteen ilmaisuun yltävät, mittavat ja visuaaliset suurteokset ovat taloudellisesti mahdollisia pienessä Virossa.

YLE Uutiset 10.08.2015
yle.fi/uutiset/virolainen_kuorosteos_ylistaa_rekilaulua/8215194